Tarjoukset

Saunalahden mobiililaajakaista -50 %, alkaen 6,45 €/kk. Lue lisää.

Soneran 8 tai 10 Mbit/s laajakaista alkaen 19,90 €/kk. Lue lisää.

Tele Finlandin langaton laajakaista alkaen 12,00 €/kk. Lue lisää.

Tele Finlandin langaton nettiyhteys koko perheen käyttöön alkaen 15,00 €/kk. Lue lisää.

Maxivision tarjoaa laajakaistatelevision kaikkialle Suomeen. Lue lisää.

Laajakaistateknologiat

Seuraava teksti on suurimmaksi osaksi lainattu suoraan Laajakaistainfo.fi -sivuston Internet-liityntämuotojen esittelyistä. Olen pyrkinyt päivittämään tekstiä vastaamaan paremmin syksyn 2008 tilannetta Suomen markkinoilla. Lisäksi olen lisännyt jokaisen teknologian loppuun listan tärkeimmistä faktoista.

Laajakaistayhteydet voidaan karkeasti jakaa kahteen luokkaan: kiinteät yhteydet ja langattomat yhteydet. Näistä kiinteät yhteydet ovat vielä selvästi yleisempiä.

Laajakaistateknologiat: Kaapelimodeemi ADSL Valokuitu 3G WLAN @450 Datasähkö WiMax

Kiinteät yhteydet

Kaapelimodeemi

(kaapeli-internet, kaapeliliittymä, kaapelimodeemiyhteys, kaapelilaajakaista, kaapelikaista)

Kaapelimodeemiliittymät on rakennettu kaksisuuntaistetun kaapelitelevisioverkon päälle. Kaapelitelevisiolähetykset eivät käytä koko taajuuskaistaa, vaan osa voidaan varata Internet -yhteydelle verkosta käyttäjän suuntaan sekä yhteydelle käyttäjältä verkkoon. Yhteyden tarjoajan päässä verkkoon asennettava laite on nimeltään CMTS (Cable Modem Termination System).

Kaapelimodeemiteknologiassa jokaiselle käyttäjälle ei varata omaa taajuuskaistaa, kuten DSL-teknologiassa, vaan tietyn alueen käyttäjät jakavat kaistan toisten käyttäjien kanssa. Niinpä loppukäyttäjän todellinen yhteysnopeus riippuu siitä, miten paljon liikennettä toiset alueen käyttäjät aiheuttavat samanaikaisesti. Teoriassa yksittäinen käyttäjä voi siis saada käyttöönsä koko alueen käyttäjille varatun kaistan, jos muut eivät käytä yhteyttä juuri kyseisellä hetkellä, mutta toisaalta useiden käyttäjien varatessa kaistaa samanaikaisesti voi muodostua ruuhkaa.

Yhteyden muodostamiseen yhteyden tarjoajan ja loppukäyttäjän välillä käytetään televisioantennipistokkeeseen kytkettävää erityistä kaapelimodeemia. Kuten ADSL-yhteys, myös kaapelimodeemiyhteys on tyypillisesti epäsymmetrinen eli nopeus verkosta käyttäjälle on suurempi kuin käyttäjältä verkkoon.

Kaapeliliittymät saa käyttöön heti, kun kaapelimodeemi kytketään asunnon tv-antennirasiaan.

Maksiminopeus: 110 Mbit/s sisään, 20 Mbit/s ulos
Käytettävä verkko: Kaksisuuntaistettu kaapelitelevisioverkko
Teknologiat: Docsis 1.1, Docsis 2.0, Docsis 3.0
Vaadittavat laitteet: Kaapelimodeemi ja verkkokortilla varustettu tietokone.

ADSL

ADSL on kiinteitä lankapuhelinverkkoja hyödyntävä laajakaistateknologia, jossa tiedonsiirto tapahtuu samoissa kuparikaapeleissa kuin puheen siirto, mutta eri taajuusalueella. Perinteinen puhelinliikenne hyödyntää vain osaa tarjolla olevasta kaistanleveydestä, jolloin dataa voidaan siirtää puhelinverkon käyttämätöntä kaistaa hyödyntäen.

ADSL-yhteyden suurin etu on se, että se tarjoaa loppukäyttäjälle oman kaistan, jota ei jaeta muiden saman alueen käyttäjien kanssa. Loppukäyttäjä siis saa yhteysnopeuden, joka ei riipu muista käyttäjistä samalla alueella. Kaapelimodeemit ja langaton laajakaistayhteys voivat kärsiä ruuhkasta, jos moni käyttäjä siirtää tietoa samanaikaisesti saman paikallisvaihteen alueella, koska näillä teknologioilla loppukäyttäjät jakavat kyseiselle alueelle allokoidun kaistanleveyden toisten käyttäjien kanssa.

ADSL-yhteys muodostetaan yhteyden tarjoajan ja loppukäyttäjän välille erityisen puhelinpistokkeeseen kytkettävän ADSL-modeemin avulla. ADSL-yhteyden nopeuteen vaikuttavat loppukäyttäjän etäisyys paikallisvaihteesta, puhelinkaapelin paksuus ja käytettävän ADSL-teknologian tyyppi. Kuluttajamarkkinoilla tyypillinen loppukäyttäjän DSL-yhteys on epäsymmetrinen ADSL (Asymmetric DSL), jossa nopeus verkosta käyttäjälle on suurempi kuin nopeus käyttäjältä verkkoon.

ADSL-liittymien asentamisessa kestää tyypillisesti noin 2-5 viikkoa.

Maksiminopeus: 24 Mbit/s sisään, 1 Mbit/s ulos
Käytettävä verkko: Kuparinen lankapuhelinverkko
Teknologiat: ADSL, ADSL2, ADSL2+
Vaadittavat laitteet: ADSL-modeemi ja verkkokortilla varustettu tietokone. Mikäli samassa tilaajayhteydessä on lankapuhelinliittymä, tarvitaan lisäksi jakosuodin.

Valokuitu

Valokuitu yksittäisille loppukäyttäjille tuotuna ei vielä ole laajamittaisesti käytössä Internet-yhteyden tarjoamiseksi. Valokuitu on merkittävä teknologia suuren tiedonsiirtokykynsä ansiosta. Jo nyt sitä käytetään runkoverkkojen rakentamisessa ja usein kuparikaapelia pitkin kotiin tuotava laajakaistayhteys muuttuukin optiseksi kaupunkien tai maiden välillä.

Valokuidun tärkein etu on sen suuri tiedonsiirtokapasiteetti. Koska valon taajuus on huomattavasti suurempi kuin kuparikaapelissa tai langattomassa teknologiassa käytetty taajuus, voidaan valokaapelia pitkin siirtää huomattavasti suurempi määrä dataa aikayksikköä kohden. Valokuitu ei sinänsä ole kovin kallista, mutta kustannuksia nostaa se, että valokuituyhteyksiä varten joudutaan usein asentamaan uudet kaapelit, koska olemassa olevia kuparisia kaapeleita ei voida hyödyntää. Lisäksi valokuituun perustuviin yhteyksiin tarvittavat päätelaitteet ovat huomattavasti kalliimpia kuin DSL- tai kaapelimodeemiteknologiassa. Nämä kustannustekijät hidastavat valokuidun viemistä loppukäyttäjälle asti.

Maksiminopeus: 1 Gbit/s sisään, 10 Mbit/s ulos 
Käytettävä verkko: Valokuituverkko
Teknologiat: Ethernet, FTTx, FTTH
Vaadittavat laitteet: Verkkokortilla varustettu tietokone. Kiinteistön pitää olla liitetty kuituverkkoon ja taloyhtiön tai huoneiston Ethernet-kaapeloinnin tulee olla kunnossa. Kiinteistökohtaisesti tarvitaan yleensä kuitupäätelaite.

Datasähkö

Datasähköteknologiassa laajakaistayhteys muodostetaan sähköverkon avulla. Kuten DSL-teknologiassa, datasähkössä loppukäyttäjälle varataan oma taajuuskaista selvästi normaalin sähköverkon vaihtovirran taajuudesta (50-60 Hz) poikkeavalla taajuusalueella. Datasähkön ongelmana on ollut datan siirtäminen taajuusmuuntajien lävitse, mutta tämä ongelma on nyttemmin melko hyvin onnistuttu korjaamaan, mikä lisännee datasähkön käyttökelpoisuutta. Haja-asutusalueilla datasähkö soveltuu erityisesti alueille, joilla on sähköverkko, mutta ei puhelinverkkoa tai kaapelitelevisioverkkoa. Tällöin voidaan välttää uuden verkon rakentamiskustannukset hyödyntämällä olemassa olevaa sähköverkkoa. Käytännössä kuitenkin teknisten etäisyysrajoitusten vuoksi datasähkön liiketaloudellisesti realistinen tarjonta on toistaiseksi mahdollista lähinnä vain taajamissa.

Langattomat yhteydet

3G

3G-liittymät ovat yleistyneet Suomessa räjähdysmäisesti vuoden 2008 aikana. 3G-liittymät hyödyntävät 3G-matkapuhelinverkkoa. UMTS-yhteyden puuttuessa verkkosovittimet käyttävät yleensä EDGE-tekniikkaa. Kolmannen sukupolven mobiiliteknologiat kykenevät tarjoamaan Internet-yhteyksiä teoriassa jopa yli 40 Mbit/s nopeudella. 3G-liittymien yhteysnopeus riippuu saman 3G-tukiaseman yhtäaikaisten käyttäjien määrästä, verkkosignaalin laadusta sekä siitä, käytetäänkö liittymää liikkeessä ollessa, esimerkiksi junassa.

3G-liittymiä on kritisoitu siitä, että toteutuvat yhteysnopeudet jäävät usein markkinoituja alhaisemmiksi. Lisäksi 3G-liittymien vasteaika (ping) on huomattavasti kiinteitä liityntämuotoja korkeampi. Ennen Internetin käytön aloittamista verkkoon pitää rekisteröityä. Haja-asutusalueilla 3G-liittymien nopeudet voivat jäädä jopa alle modeemitason.

Maksiminopeus: 3,6 Mbit/s sisään, 256 kbit/s ulos Käytettävä verkko: 3G-matkapuhelinverkko Teknologiat: GPRS, HSDPA, UMTS, EDGE Vaadittavat laitteet: 3G-modeemilla tai -kortilla varustettu tietokone. 3G-modeemia kutsutaan myös nimillä mokkula, nettitikku tai usb-modeemi. Useimmissa tapauksissa tietokoneelle tulee lisäksi asentaa yhteydentarjoajan määrittämiä ohjelmia ja ajureita.

WLAN

WLAN on paikallisverkko, jossa Internet-yhteys muodostetaan langattomasti tukiaseman ja loppukäyttäjän tietokoneen välillä erityisen WLAN-verkkokortin avulla. Langattomuus onkin teknologian suurin etu, joten se on yleistymässä koti- ja toimistoympäristössä. WLAN -teknologiaa voidaan käyttää verkkoyhteyden tarjoamiseksi alueellisesti ja paikallisesti. Myös hotellit ja lentokentät ovat alkaneet tarjota langatonta Internet-yhteyttä asiakkailleen. Harvaan asutuilla seuduilla langattoman yhteyden tarjoaminen loppukäyttäjille voi tulla edullisemmaksi, jos valmista kiinteää verkkoa, kuten puhelin- tai kaapelitelevisioverkkoa, ei ole hyödynnettävissä.

Kuten kaapelimodeemiteknologiassa, WLAN-teknologiassa ei varata jokaiselle loppukäyttäjälle omaa taajuuskaistaa, vaan tietyn alueen käyttäjät jakavat kaistan toisten saman alueen käyttäjien kanssa. Yhteysnopeus riippuu toisten samanaikaisten käyttäjien määrästä. WLAN-yhteyttä käytetään usein kiinteän laajakaistayhteyden, esimerkiksi DSL-yhteyden, viimeisenä osana yhdistämään useita käyttäjiä langattomasti verkkoon. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi toimistossa DSL-yhteyden päähän yhdistetään WLAN-tukiasema, johon käyttäjät muodostavat langattoman yhteyden. WLAN-teknologian suosio on kasvussa.

@450

@450-liittymät hyödyntävät Digitan rakentamaa langatonta tiedonsiirtoverkkoa. @450-liittymien maksiminopeus on 1 Mbit/s.

Wimax